1. Tarvitset rautalankaa, helmiä ja nauhaa.
2. Pujottelet rautalankoihin helmiä ja taittelet rautalangan helposti lumihiutaleen muotoon.
3. Sidot langan päähän jotta koristeita voi ripustaa esim joulukuuseen.
perjantai 19. toukokuuta 2017
Taide ja kulttuuri 3 tehtävä
1. Tarvitset rautalankaa, helmiä ja nauhaa.
2. Pujottelet rautalankoihin helmiä ja taittelet rautalangan helposti lumihiutaleen muotoon.
3. Sidot langan päähän jotta koristeita voi ripustaa esim joulukuuseen.
sunnuntai 23. huhtikuuta 2017
Kirjatehtävä: äidinkieli 3
Kirja: Häräntappoase
Kirjoittanut: Anna-Leena Härkönen
Vuosi: 1984
Genre: Nuortenkirjallisuus
Kirja kertoo vaasalaisesta 16-vuotiaasta Alpo "Allu" Korvasta, joka on päättänyt juuri peruskoulun. Allun äiti on järjestänyt hänet koko Heinäkuuksi sukulaisten luo Torvenkylään. Koko heinäkuu menee Allulla siis heinätöissä, vaikka Allu olisi halunnut viettää kesän parhaan kaverinsa kanssa. Allun kesästä tulee kuitenkin Torvenkylässä ikimuistoinen.
Allu tapaa kylän jengin ja alkaa hengailemaan heidän kanssaan ja ihastuu nopeasti yhteen tytöistä Kerttuun.
Kirja oli lyhyt ja kirjoitettu puhekielellä, joten lukemiseen ei mennyt paljoa aikaa. Tarina etenee Allun minäkerrontana.
Kirjan teemana on nuoruus ja kaikki mitä siihen ikään kuuluu.
Kirja on tietenkin vanhanaikainen, koska julkaisusta on jo kulunut aikaa. Se voisi kuitenkin sopia nuorille, sillä nuortenkirjallisuutta se on. Jutut olivat kuitenkin suoraan sanottu, eikä se sen takia kauhean nuorille sovi. Ehkä noin 15-vuotiaasta eteenpäin.
Kirjoittanut: Anna-Leena Härkönen
Vuosi: 1984
Genre: Nuortenkirjallisuus
Kirja kertoo vaasalaisesta 16-vuotiaasta Alpo "Allu" Korvasta, joka on päättänyt juuri peruskoulun. Allun äiti on järjestänyt hänet koko Heinäkuuksi sukulaisten luo Torvenkylään. Koko heinäkuu menee Allulla siis heinätöissä, vaikka Allu olisi halunnut viettää kesän parhaan kaverinsa kanssa. Allun kesästä tulee kuitenkin Torvenkylässä ikimuistoinen.
Allu tapaa kylän jengin ja alkaa hengailemaan heidän kanssaan ja ihastuu nopeasti yhteen tytöistä Kerttuun.
Kirja oli lyhyt ja kirjoitettu puhekielellä, joten lukemiseen ei mennyt paljoa aikaa. Tarina etenee Allun minäkerrontana.
Kirjan teemana on nuoruus ja kaikki mitä siihen ikään kuuluu.
Kirja on tietenkin vanhanaikainen, koska julkaisusta on jo kulunut aikaa. Se voisi kuitenkin sopia nuorille, sillä nuortenkirjallisuutta se on. Jutut olivat kuitenkin suoraan sanottu, eikä se sen takia kauhean nuorille sovi. Ehkä noin 15-vuotiaasta eteenpäin.
keskiviikko 7. joulukuuta 2016
Hyvinvointivaltio
"Hyvinvointivaltio eli sosiaalivaltio on valtio, jolle on annettu keskeinen rooli kansalaisten elintason ja toimeentulon varmistamisessa" - Wikipedia
Kysymykseen "mitä tarkoittaa hyvinvointivaltio" vastaa yllä mainittu lause joka löytyy suoraan Wikipediasta. Se mitä se tarkoittaa käytännössä, ja mihin se perustuu, onkin sitten laajempi asia.
Suomessa sosiaaliset oikeudet on kirjattu perustuslakiin, ja hyvinvointipalvelut on pitkälti kuntien vastuulla. Osan hyvinvointipalveluista tuottaa myös vapaaehtoiset yksilöt, yritykset, hyväntekeväisyysjärjestöt tms..
Koska sana "hyvinvointivaltio" viittaa vahvasti valtion ja kunnan rooliin, käytetään nykyään yleisemmin sanaa "hyvinvointiyhteiskunta". Tämä sana kuvaa paremmin monien tekijöiden vaikutusta hyvinvointopalveluiden luomisessa.
Suomi on pohjoismainen hyvinvointivaltio, ja sen toiminnan perusperiaatteita on kansalaisten hyvinvoinnin edistäminen yhtäläisesti, samalla siten että erityisesti vaikeassa sosiaalisessa asemassa olevien ihmisten tilannetta pyritään kohentamaan.
Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa pidetään pääosin verovaroin yllä kattavia palveluita ja sosiaaliturvaa. Kaikki maassa asuvat ovat niihin oikeutettuja,
Järjestelmän painopiste on tulonsiirrossa. Se tarkoittaa tulojen siirtoa kansalaiselta toiselle. Eli kansalainen maksaa veroa, jolla kustannetaan sosiaaliturvaa. Esimerkkejä tulonsiirrosta suomalaisessa hyvinvointijärjestelmässä ovat mm. lapsilisät, opintotuet, työttömyysturva, eläkkeet, sairauspäivärahat sekä vanhempainpäivärahat.
Tulonsiirrot ovat siis osa sosiaaliturvaa, ns sosiaalinen vakuutus. Keskivertoihminen maksaa tunlonsiirtoja yhtä paljon kuin saakin, eli voidaan ajatella jokaisen kustantavan itse oman sosiaaliturvansa.
Artikkelissa " Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa on paljon hyvää, ja siitä pitäisi puhua enemmän" on pohdittu sitä, miksi pohjoismaisesta hyvinvointimallista julkisessa keskustelussa puhutaan nyt niin negatiivisesti. Artikkelissa pohditaan onko hyvinvointivaltio tullut tiensä päähän. Artikkelin perussanoma on se, että tuntuu kuin ihmiset eivät tietäisi riittävästi mallin hyvistä puolista.
Toisessa artikkelissa " Joka neljäs suomalainen elää valtion tuen varassa" on todettu että yhä isompi osa vero- ja maksutuloista valuu tulonsiirtoihin. Eläköityvien määrä on kasvussa ja sitä myöten eläkekustannukset, sekä terveydenhuollon menot m kasvavat.
Itse koen että Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on hyvä asia. Heikoimmista tulee pitää huolta, ja nämä menot on hyvä kattaa verovaroin, kuten nyt. Tulonsiirrot takaavat sen että jokainen osallistuu kustannuksiin, ja on oikeutettu näihin palveluihin. Jos näistä tingitään, ja siirrytään esim. malliin joka on yhdysvalloissa, eriarvoistuu ihmiset nopeasti. Koulutus, terveydenhuolto tms..olisi enää niiden oikeus kenellä varaa niihin on.
Se että eläkekulut kasvavat ja eläkeläisten määrä on noin suuressa kasvussa, on toki hieman huolestuttavaa. Mistä rahoitus jatkossa eläkkeisiin, jotta voidaan jokaiselle taata se eläke, eikä eläkkeiden tasoa tarvitsisi leikata. Verotuloja pitäisi kaiketi saada lisää, mutta mistä. Vaikea asia.
Suomi on minun mielestäni hyvinvointivaltio ja hyvinvointiyhteiskunta. Toivon että se pysyykin sellaisena.
Lähteet: Wikipedia, thl.fi , oamk.fi, " Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa on paljon hyvää, ja siitä pitäisi puhua enemmän"( HS 25.10.2015), " Joka neljäs suomalainen elää valtion tuen varassa"( HS 27.6.2015)
Kysymykseen "mitä tarkoittaa hyvinvointivaltio" vastaa yllä mainittu lause joka löytyy suoraan Wikipediasta. Se mitä se tarkoittaa käytännössä, ja mihin se perustuu, onkin sitten laajempi asia.
Suomessa sosiaaliset oikeudet on kirjattu perustuslakiin, ja hyvinvointipalvelut on pitkälti kuntien vastuulla. Osan hyvinvointipalveluista tuottaa myös vapaaehtoiset yksilöt, yritykset, hyväntekeväisyysjärjestöt tms..
Koska sana "hyvinvointivaltio" viittaa vahvasti valtion ja kunnan rooliin, käytetään nykyään yleisemmin sanaa "hyvinvointiyhteiskunta". Tämä sana kuvaa paremmin monien tekijöiden vaikutusta hyvinvointopalveluiden luomisessa.
Suomi on pohjoismainen hyvinvointivaltio, ja sen toiminnan perusperiaatteita on kansalaisten hyvinvoinnin edistäminen yhtäläisesti, samalla siten että erityisesti vaikeassa sosiaalisessa asemassa olevien ihmisten tilannetta pyritään kohentamaan.
Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa pidetään pääosin verovaroin yllä kattavia palveluita ja sosiaaliturvaa. Kaikki maassa asuvat ovat niihin oikeutettuja,
Järjestelmän painopiste on tulonsiirrossa. Se tarkoittaa tulojen siirtoa kansalaiselta toiselle. Eli kansalainen maksaa veroa, jolla kustannetaan sosiaaliturvaa. Esimerkkejä tulonsiirrosta suomalaisessa hyvinvointijärjestelmässä ovat mm. lapsilisät, opintotuet, työttömyysturva, eläkkeet, sairauspäivärahat sekä vanhempainpäivärahat.
Tulonsiirrot ovat siis osa sosiaaliturvaa, ns sosiaalinen vakuutus. Keskivertoihminen maksaa tunlonsiirtoja yhtä paljon kuin saakin, eli voidaan ajatella jokaisen kustantavan itse oman sosiaaliturvansa.
Artikkelissa " Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa on paljon hyvää, ja siitä pitäisi puhua enemmän" on pohdittu sitä, miksi pohjoismaisesta hyvinvointimallista julkisessa keskustelussa puhutaan nyt niin negatiivisesti. Artikkelissa pohditaan onko hyvinvointivaltio tullut tiensä päähän. Artikkelin perussanoma on se, että tuntuu kuin ihmiset eivät tietäisi riittävästi mallin hyvistä puolista.
Toisessa artikkelissa " Joka neljäs suomalainen elää valtion tuen varassa" on todettu että yhä isompi osa vero- ja maksutuloista valuu tulonsiirtoihin. Eläköityvien määrä on kasvussa ja sitä myöten eläkekustannukset, sekä terveydenhuollon menot m kasvavat.
Itse koen että Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on hyvä asia. Heikoimmista tulee pitää huolta, ja nämä menot on hyvä kattaa verovaroin, kuten nyt. Tulonsiirrot takaavat sen että jokainen osallistuu kustannuksiin, ja on oikeutettu näihin palveluihin. Jos näistä tingitään, ja siirrytään esim. malliin joka on yhdysvalloissa, eriarvoistuu ihmiset nopeasti. Koulutus, terveydenhuolto tms..olisi enää niiden oikeus kenellä varaa niihin on.
Se että eläkekulut kasvavat ja eläkeläisten määrä on noin suuressa kasvussa, on toki hieman huolestuttavaa. Mistä rahoitus jatkossa eläkkeisiin, jotta voidaan jokaiselle taata se eläke, eikä eläkkeiden tasoa tarvitsisi leikata. Verotuloja pitäisi kaiketi saada lisää, mutta mistä. Vaikea asia.
Suomi on minun mielestäni hyvinvointivaltio ja hyvinvointiyhteiskunta. Toivon että se pysyykin sellaisena.
Lähteet: Wikipedia, thl.fi , oamk.fi, " Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa on paljon hyvää, ja siitä pitäisi puhua enemmän"( HS 25.10.2015), " Joka neljäs suomalainen elää valtion tuen varassa"( HS 27.6.2015)
perjantai 4. marraskuuta 2016
Sosiaali-ja terveyspalvelut Kalliossa
Alue: Kallio on Helsingin 11. kaupunginosa itäisessä kantakaupungissa, pitkänsillan pohjois- ja Töölönlahden itäpuolella. Kallion peruspiiriin kuuluu myös Kallion kaupunginosan lisäksi sen itäpuolella oleva Sörnäinen. Pinta-ala 109 ha. Väkiluku 19363.
Kallio on aiemmin tunnettu työväestön asuinalueena. Kallio on profiloitunut erityisesti opiskelijoiden, nuorten aikuisten ja taiteilijoiden kaupunginosaksi. Asunnot ovat yleensä yksiöitä ja kaksioita, mutta kolmioitakin löytyy. Asutus on tiheää ja asunnot ovat vanhoja kerrostaloja.
Liikenneyhteydet ovat hyvät. Kalliossa on 2 metroasemaa (Hakaniemi & Sörnäinen), 6 raitiovaunulinjaa ja n. 60 sisäistä & seudullista linja-autolinjaa.
Julkisia palveluja: Kallion terveysasema, Kallion ta.n hammashoitola, Kallion neuvola, Virastotalo
Kulttuuripalvelut: Kallion seurakunta, kaupunginteatteri, Kallion kirjasto
Yksityisiä palveluita: Mehiläinen, Diacor
Päiväkodit (Helsingin kaupungin): Päiväkoti: -Kaleva, -Tapio, -Kallio, -Terhi, -Alppimaja, -Linnunlaulu, -Sörkkä. Leikkipuistot: Leikkipuisto Brahe & Leikkipuisto Linja.
Kallio on viihtyistä paikka josta löytyy niin puistoja kuin kahviloitakin. Alueelta löytyy Brahen jalkapallokenttä, kouluja, apteekkeja, ruokakauppoja, urheilutalo...
Kallion turvallisuus on usein arvioitu kuitenkin turvattomaksi paikaksi, etenkin Sörnäisen osaa.
Arkikatu perheet:
1. Lapsiperhe Meikäläinen. Sopivin päiväkoti voisi olla Päiväkoti Tapio, jossa on myös esikoulu vanhimmalle lapselle. Myös muita vaihtoehtoja voi tutkailla Kallion alueella on monia päiväkoteja, jos tuolta ei paikkaa sattuisi saamaan. Hakea voi päiväkotiin Helsingin kaupungin nettisivuilta.
Rahallista tukea saa ainakin varmasti lapsilisällä.
2. Teikäläiset: Yhteyttä Kallion lastensuojeluun. He arvioivat perheen tilanteen ja tekevät tarvittavat jatkotoimenpiteet asian suhteen.
3. Raili-Mummo: Jos Raili ei enää pärjää yksin, voi hän hakea paikkaa palvelutalossa jossa saa asumispalvelua. ¨
Jos Raili haluaa ehdottomasti jäädä vielä kotiin, on vaihtoehtona sosiaali-ja lähityö jossa tuetaan kotona asuvia vanhuksia elämänlaadun & toimintakyvyn lisäämisessä. Myös hän voi tutkailla vanhuksille tarjottavaa päivätoimintaa. Rahallista tukea eläkkeestä.
4. Talonmies: Päihdepoliklinikka on maksuton, luottamuksellinen ja perustuu vapaaehtoisuuteen. Hoidossa arvioidaan tilannetta ja tehdään hoito- ja palvelutarpeen arvio.
Kallio on aiemmin tunnettu työväestön asuinalueena. Kallio on profiloitunut erityisesti opiskelijoiden, nuorten aikuisten ja taiteilijoiden kaupunginosaksi. Asunnot ovat yleensä yksiöitä ja kaksioita, mutta kolmioitakin löytyy. Asutus on tiheää ja asunnot ovat vanhoja kerrostaloja.
Liikenneyhteydet ovat hyvät. Kalliossa on 2 metroasemaa (Hakaniemi & Sörnäinen), 6 raitiovaunulinjaa ja n. 60 sisäistä & seudullista linja-autolinjaa.
Julkisia palveluja: Kallion terveysasema, Kallion ta.n hammashoitola, Kallion neuvola, Virastotalo
Kulttuuripalvelut: Kallion seurakunta, kaupunginteatteri, Kallion kirjasto
Yksityisiä palveluita: Mehiläinen, Diacor
Päiväkodit (Helsingin kaupungin): Päiväkoti: -Kaleva, -Tapio, -Kallio, -Terhi, -Alppimaja, -Linnunlaulu, -Sörkkä. Leikkipuistot: Leikkipuisto Brahe & Leikkipuisto Linja.
Kallio on viihtyistä paikka josta löytyy niin puistoja kuin kahviloitakin. Alueelta löytyy Brahen jalkapallokenttä, kouluja, apteekkeja, ruokakauppoja, urheilutalo...
Kallion turvallisuus on usein arvioitu kuitenkin turvattomaksi paikaksi, etenkin Sörnäisen osaa.
Arkikatu perheet:
1. Lapsiperhe Meikäläinen. Sopivin päiväkoti voisi olla Päiväkoti Tapio, jossa on myös esikoulu vanhimmalle lapselle. Myös muita vaihtoehtoja voi tutkailla Kallion alueella on monia päiväkoteja, jos tuolta ei paikkaa sattuisi saamaan. Hakea voi päiväkotiin Helsingin kaupungin nettisivuilta.
Rahallista tukea saa ainakin varmasti lapsilisällä.
2. Teikäläiset: Yhteyttä Kallion lastensuojeluun. He arvioivat perheen tilanteen ja tekevät tarvittavat jatkotoimenpiteet asian suhteen.
3. Raili-Mummo: Jos Raili ei enää pärjää yksin, voi hän hakea paikkaa palvelutalossa jossa saa asumispalvelua. ¨
Jos Raili haluaa ehdottomasti jäädä vielä kotiin, on vaihtoehtona sosiaali-ja lähityö jossa tuetaan kotona asuvia vanhuksia elämänlaadun & toimintakyvyn lisäämisessä. Myös hän voi tutkailla vanhuksille tarjottavaa päivätoimintaa. Rahallista tukea eläkkeestä.
4. Talonmies: Päihdepoliklinikka on maksuton, luottamuksellinen ja perustuu vapaaehtoisuuteen. Hoidossa arvioidaan tilannetta ja tehdään hoito- ja palvelutarpeen arvio.
lauantai 22. lokakuuta 2016
Sadutus
Saimme tehtäväksi saduttaa lasta. Sadutin 8-vuotiasta poikaa:
"Pentti meni kauppaan ostaman maitoa. Hänen harmikseen maito oli loppu. Hänen piti ostaa piimää. Kotona hän tajusi, ettei pitänyt piimästä. Siinä."
Sadutustilanne oli helppo, vaikkakin ensimmäisenä lapsi ajatteli ettei keksisi mitään sanottavaa. Sadutuksen tunnelma oli hyvä.
Lapsen puheen kirjaaminen oli helppoa, sillä lapsi oli sen verran vanha jo, että kaikista sanoista sai hyvin selvää.
Sadutus vaikuttaa mukavalta tavalta saada lapsi keksimään ja kertomaan omia tarinoitaan ja tätä keinoa voi hyvin käyttää juuri päiväkodissa. Muistan itsekin kuinka ystäväni kanssa päiväkodissa saimme kertoa satuja, joita kirjattiin papereille joita saimme vielä kuvittaa papereille. Siitä jäi itsellenikin positiivinen kokemus.
"Pentti meni kauppaan ostaman maitoa. Hänen harmikseen maito oli loppu. Hänen piti ostaa piimää. Kotona hän tajusi, ettei pitänyt piimästä. Siinä."
Sadutustilanne oli helppo, vaikkakin ensimmäisenä lapsi ajatteli ettei keksisi mitään sanottavaa. Sadutuksen tunnelma oli hyvä.
Lapsen puheen kirjaaminen oli helppoa, sillä lapsi oli sen verran vanha jo, että kaikista sanoista sai hyvin selvää.
Sadutus vaikuttaa mukavalta tavalta saada lapsi keksimään ja kertomaan omia tarinoitaan ja tätä keinoa voi hyvin käyttää juuri päiväkodissa. Muistan itsekin kuinka ystäväni kanssa päiväkodissa saimme kertoa satuja, joita kirjattiin papereille joita saimme vielä kuvittaa papereille. Siitä jäi itsellenikin positiivinen kokemus.
tiistai 11. lokakuuta 2016
Liikuntasuunitelma
Ammattikuntotesti 90%
1. Liikuntaa tulisi harrastaa päivittäin, muistaen kuitenkin pitää lepopäiviä. Kuitenkin hyötyliikuntaa kuten kävelyä täytyisi tehdä päivittäin.
2. Lihaskuntoa ja liikehallintaa, kestävyyskuntoa
3. Tykkään itse eniten käydä kuntosalilla monta kertaa viikossa.
Ma - Sali, jalat 1h
Ti - 45min juoksutreeni
Ke - Sali, selkä 1h
To - Sali, kädet 1h
Pe - 30min juoksu ja syvävenyttelyt
La - Sali, jalat 1h
Su - lepo
Salitreenin jälkeen nopeat palauttavat venyttelyt
1. Liikuntaa tulisi harrastaa päivittäin, muistaen kuitenkin pitää lepopäiviä. Kuitenkin hyötyliikuntaa kuten kävelyä täytyisi tehdä päivittäin.
2. Lihaskuntoa ja liikehallintaa, kestävyyskuntoa
3. Tykkään itse eniten käydä kuntosalilla monta kertaa viikossa.
Ma - Sali, jalat 1h
Ti - 45min juoksutreeni
Ke - Sali, selkä 1h
To - Sali, kädet 1h
Pe - 30min juoksu ja syvävenyttelyt
La - Sali, jalat 1h
Su - lepo
Salitreenin jälkeen nopeat palauttavat venyttelyt
maanantai 26. syyskuuta 2016
Lastenkirjoihin tutustuminen - Tatu ja Patu päiväkodissa
Luin kirjan: Tatu ja Patu päiväkodissa. Kirjan ovat kirjoittaneet Aino Havukainen ja Sami Toivonen. Valitsin kirjan, koska olen aina pienestä pitäen tykännyt lukea Tatu & Patu kirjoja. Niissä on hauskat juonet ja paljon kuvia katseltavana, eikä teksti ole mielestäni vaikea, kun kuvituksetkin auttavat ymmärtämään mitä tapahtuu.
Kirja kertoo Tatusta ja Patusta, jotka ovat menossa kylpyläreissulle Vesikkoon. Kuitenkin he eksyvät päiväkoti Esikkoon. Kirjassa päästään tutustumaan päiväkoti Esikon arkeen Tatun ja Patun huumorilla. He viettävät päiväkodissa päivää luullen olevansa kylpyläreissulla.
Kirja sopisi varmaan noin 5-8 vuotiaille, tai vanhemmillekin. Sitä voisi lukea päiväkodissa, mutta kauhean pienet eivät varmaan jaksa keskittyä pieniin yksityiskohtaisiin kuviin vaan tarvitsevat selkeämpää kirjaa. Kun taas kouluikäiset voivat jo lukea tekstejä itse ja paremmin jaksavat tarkkailla kuvissa näkyviä yksityiskohtia. Kirjaa voisi käyttää päiväkodissa esimerkiksi esikoululaisten lukuhetkissä tai koulussa vaikka lukukirjana.
Kirja kertoo Tatusta ja Patusta, jotka ovat menossa kylpyläreissulle Vesikkoon. Kuitenkin he eksyvät päiväkoti Esikkoon. Kirjassa päästään tutustumaan päiväkoti Esikon arkeen Tatun ja Patun huumorilla. He viettävät päiväkodissa päivää luullen olevansa kylpyläreissulla.
Kirja sopisi varmaan noin 5-8 vuotiaille, tai vanhemmillekin. Sitä voisi lukea päiväkodissa, mutta kauhean pienet eivät varmaan jaksa keskittyä pieniin yksityiskohtaisiin kuviin vaan tarvitsevat selkeämpää kirjaa. Kun taas kouluikäiset voivat jo lukea tekstejä itse ja paremmin jaksavat tarkkailla kuvissa näkyviä yksityiskohtia. Kirjaa voisi käyttää päiväkodissa esimerkiksi esikoululaisten lukuhetkissä tai koulussa vaikka lukukirjana.
Tilaa:
Kommentit (Atom)